Venäjä on saattanut päätökseen Su-35S-monitoimihävittäjälentokoneiden lähettämisen Valko-Venäjälle osana tulevia kahden entisen Neuvostoliiton maan yhteisiä harjoituksia.
12 Su-35S-hävittäjäkoneen miehistö lähetettiin Valko-Venäjälle osallistumaan Union Resolve 2022 Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisharjoitukseen, joka on suunniteltu ensi kuuksi. Monitoimihävittäjät laskeutuivat Baranovichin lentokentälle Brestin alueella.
Tulevat sotilasharjoitukset jatkuvat 10.–20. helmikuuta 2022. Maan puolustusministeriön mukaan yhteisten harjoitusten tavoitteena on arvioida liittovaltion sotilaallisten komentokeskusten ja joukkojen kykyä tukahduttaa ja torjua ulkoista hyökkäystä ja taistella terrorismia.
Venäjän ja Valko-Venäjän joukot harjoittelevat yhteisiä operaatioitaan Obuz-Lesnovskyn, Osipovichskyn, Brestskyn, Gozhskyn ja Domanovskyn harjoitusalueilla. Harjoitukseen osallistuvat myös Baranovichin, Luninetsin, Lidan ja Machulishchin lentokentät.
Su-35 on monitoiminen ja erittäin ohjattava 4++-sukupolveen kuuluva taistelukone, jonka lentosäde on jopa 4500 kilometriä. Hävittäjä on varustettu uudella tutkatekniikalla, joka käyttää kohteen havaitsemista ja elektronisten laitteiden digitaalisia puolustusjärjestelmiä, jotka ovat yhteensopiva kaikkien nykyaikaisten lentoasetyyppien kanssa. Samaan aikaan Su-35 hyödyntää viimeisintä teknologiaa ja yliäänitehoisia R-37M-ilma-ilma-ohjuksia, jotka pystyvät tuhoamaan kohteita jopa 300 kilometrin etäisyydeltä.
Venäjä lähetti myös lyhyen kantaman ballistiset Iskander-ohjuksensa, erikoisjoukot ja kaksi S-400 Triumf -ilmapuolustusohjusjärjestelmän divisioonaa itäisestä sotilaspiiristä liittymään Valko-Venäjän tuleviin harjoituksiin.
Valko-Venäjä – entinen neuvostotasavalta – on Venäjälle elintärkeä sekä taloudellisesti että strategisesti. Venäjän ja Amerikan Nato-liittolaisten välissä Koillis-Euroopassa sijaitseva Valko-Venäjä toimii puskurina läntistä sotilaslohkoa vastaan. Sekä Venäjä että Valko-Venäjä ovat perustajajäseniä ylikansallisessa liittovaltiossa, joka edellyttää yhtenäisen poliittisen, taloudellisen, sotilaallisen, tulli-, valuutta-, oikeudellisen, humanitaarisen ja kulttuurisen tilan asteittaista perustamista.
Viime vuonna maat allekirjoittivat sopimuksen, joka sisältää yhteensä 28 integraatio-ohjelmaa, mukaan lukien yhteinen sotilaallinen oppi.
Sillä välin Venäjän lentokoneiden saapuminen Valko-Venäjälle, joka sijaitsee Ukrainan pohjoispuolella, on vain lisännyt lännen pelkoja siitä, että Venäjä suunnittelee hyökkäystä Ukrainaan. Moskova kuitenkin kiistää tällaisen tarkoituksen.
Jotkut analyytikot uskovat, että Valko-Venäjän sotilasharjoitukset ovat siirto Venäjän joukkojen sijoittamiseksi lähelle Ukrainan rajaa. Arvioiden mukaan Ukrainan lähelle on jo kerätty arviolta 100 000 venäläissotilasta. Moskova kuitenkin väitti toistuvasti, että se voi vapaasti siirtää joukkojaan rajojen sisällä eikä sillä ollut suunnitelmia hyökätä Ukrainaan. Läntisen sotilasliitto NATO on kuitenkin rakentanut sotilaallista läsnäoloaan lähemmäs Venäjän rajoja.
Venäjän ja lännen väliset jännitteet ovat kärjistyneet viime vuosina, mikä johtuu pääasiassa Ukrainan kriisistä vuonna 2014, jota seurasi Krimin – Ukrainan Mustallemerelle ulottuvan alueen – haltuunotto. Länsi on pitkään syyttänyt Kremliä hallituksen vastaisten separatististen hallintojen tukemisesta Ukrainan itäisillä Donetskin ja Luganskin alueilla – väitteet Venäjä kiistää.
Länsiasiantuntijat uskovat, että Venäjän sotilaallinen toiminta Baltian maiden ja Ukrainan rajoilla sekä sen kasvava sotilaallinen vaikutusvalta Valko-Venäjällä asettavat alueelle vaikuttavia turvallisuushaasteita.
Venäjä puolestaan on kritisoinut Naton joukkojen sijoittamista Itä-Eurooppaan aina Venäjän rajoille asti, mikä uhkaa sen vakautta ja saattaa pakottaa Moskovan ryhtymään lisätoimiin turvallisuutensa takaamiseksi.